Niinijärven arboretumin kasvien istutus alkoi Viikin arboretumin taimista; peruspuustona on paljon Peter Tigerstedtin pihtahybridejä. Osalla aluetta luontainen koivikko harvennettiin yksityismetsälakia uhmaten erittäin harvaksi vuonna 1981. Alueella kannattaa nyt katsella oikea-aikaisen rauduskoivikon harvennuksen hyötyä. Vanhimman osan harvinaisimmat puut ovat turkinpihdat (Abies bornmulleriana), upeat lännenhemlokit (Tsuga heterophylla) , useat vaahterat (Acer rubrum, A. barbinerve, A.pseudoplatanus, A. spicatum, A. glabrum) ja keltakoivu (Betula alleghaniensis) suurista tuohituomista (Prunus maackii) puhumattakaan. Erityisellä ilolla olen seurannut punalehtisen pyökin (Fagus sylvatica) ja amerikanpyökin (Fagus grandifolia) hyvin alkanutta kasvua.

Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä arboretumia laajennettiin vuonna 1992. Uuden alueen harvinaisimmat puulajit lienevät puolanlehtikuuset (Larix decidua spp. polonica), valkojalava (Ulmus americana), mantsuriansaarni (Fraxinus mandsurica) ja takiaistammi (Quercus macrocarpa).

Tilan hevoshaka muutettiin arboretumin lisäalueeksi 2000-luvun alkupuolella. Tälle alueelle on kerätty kokoelma harvinaisia lehtipuita, joiden menestymistä jännityksellä seurataan. Alueella kasvaa mm. valkohikkori (Carya ovata), pennsylvanianvaahtera (Acer pensylvanicum), amurinvaahtera (Acer tegmentosum), hopealehmus (Tilia tomentosa) ja kuparikoivu (Betula albosinensis var. septentrionalis). Vaahterakokoelmaa on täydennetty useilla harvinaisilla lajeilla.

Arboretum
Mieluisimmat harvinaisuudet
  1. Lännenhemlokki (Tsuga heterophylla) alkuperä Mustila. Arboretumin yläportilla kasvaa viiden lännenhemlokin ryhmä. Taimet on Peter Tigerstedtin luvalla nosteltu Mustilan arboretumin lännenhemlokkimetsän alla olevien kivien sammalpeitteeltä syksyllä 1983. Puut ovat paleltuneet kerran lumirajaan, mutta nyttemmin pärjäilleet oikein hyvin. Paksuin hemlokki on 19 cm rinnankorkeudelta ja korkeutta puilla on 13 m. Kukkiminen alkaa minä vuonna hyvänsä.

  2. Alaskankääpiövaahtera (Acer glabrum var.douglasii) alkuperä Wells Gray Provincial park, BC, Kanada. Hyvin menestynyt itse kerätty kanta.

  3. Tuohituomi (Prunus maackii) Hyytiälän metsäasema, Juupajoki. Siemenkeruu Hyytiälän instituutin edessä kasvaneesta upeasta puuyksilöstä, joka sittemmin kaadettiin, koska se muka oli haitaksi rakennukselle. Siementaimia on jaettu lahjoiksi. Uuden pihan tuohituomet tuottavat jo siementä, kunhan ehtisi ennen rastaita keräämään.

  4. Puupioni (Paeonia suffruticosa) Ruissalon kasvitieteellinen puutarha. Muutamaan otteeseen valkoisin suurin yksinkertaisin kukin, joissa sininen sisusta, kukkinut sydämen valloittaja. Taimi on Ruissalon puupionien ristipölytysaineistoa. Taimen saaminen edellytti kerjäämisen ja ruikuttamisen menetelmien osaamista.

  5. Verhoangervo (Spiraea betulifolia var aemiliana) Akan tulivuori Hokkaidolla. Siemenet otettu jatkuvasti maanjäristyksistä tärisevän tulivuoren rinteellä olevan pienen kylpylän pihasta.

Alppiruusujen (Rhododendron) suku näyttää olevan useimpien dendrologien suosikki. Tähän on vaikuttanut sekä Mustilan voimakas esimerkki että kasvisuvun kasvattamisen vaikeus. Muutaman vuoden välein toistuva kukkaloisto palkitsee kuitenkin kaikki vaivat.

Niinijärvelle ostettiin määräajoin puistoalppiruusuja (Rhododendron catabwiense ´Grandiflora`), huonoin tuloksin. Ensimmäiset  kotimaiset Tigerstedt- hybridit ostin 1980-luvun lopulla. Varsinaisen onnenpäivän koin kesällä 1992 ostaessani Marjatta Uosukaiselta kymmenittäin hänelle tarpeettomia lisäystaimia. Niinijärven suuret alppiruusut ovat lajikkeiden ’P.M.A Tigerstedt’ ja ’Haaga’ sisaria.

Alppiruusuharrastus on 2000-luvulla jatkunut kiihtyvällä vauhdilla. Niinijärven arboretumissa kasvaa sadoittain alppiruusuja. Omia kestäviä kantoja on käytetty risteytyksissä, joiden ensimmäiset jälkeläistöt aloittavat kukintaansa 2014. Koekentällä kasvaa 60 risteytymäperhettä, joiden taimimäärä yhteensä on n. 350 kpl.

Niinijärven rodot

Niinijärven arboretumissa voi vierailla, kunhan ottaa hyvissä ajoin yhteyttä omistajiin. Kaarlo Ounin yhteystiedot ovat sähköpostilla kaarlo.ouni(a)ouninpohja.net tai puhelimitse 040 5448022.

Vierailut arboretumissa
Kukkaloistoa kesällä 2014